Teemat
Turvallisuus
Teen työtä turvallisen huomisen puolesta! Suomen ja Helsingin tulee antaa hyvät lähtökohdat elää, tehdä työtä ja yrittää. Sisäinen turvallisuus on keskeinen hyvinvointi- ja kilpailukykytekijä yhteiskunnallemme.
Turvallisuus rakentuu realistisesta päätöksenteosta ja sitä varten tarvitaan asiantuntemusta. On pystyttävä keskustelemaan myös vaikeista aiheista ja on rehellistä myöntää, että turvapaikkapolitiikassamme on tehty virheitä. Maahanmuuttajilta tulee edellyttää tahtoa sopeutua yhteiskuntaamme – maassa maan tavalla.
Kenenkään ei pidä pelätä kotikaupungissaan ja jokaisella tulee olla turvallinen koti ja elinympäristö. Huumeongelma, katujengit ja ulkomailta tuleva järjestäytynyt rikollisuus on saatava hallintaan. Tähän on vain yksi ratkaisu; On puututtava tiukalla kädellä käyttäytymiseen, joka ei noudata yhteiskuntamme arvoja ja sääntöjä. Hyssyttelemällä asiat eivät ratkea!
Rikos ja rangaistus
Rangaistusten tulee olla suhteessa rikoksen seurauksiin. Ylitörkeistä rikoksista (törkeät väkivallanteot, seksuaalirikokset, lapseen tai vanhukseen kohdistuneet rikokset) tuomittuja rangaistuksia tulee koventaa. On myös pohdittava tulisiko elinkautisen alinta vapautumisrajaa nostaa esim. 20–25 vuoteen. Kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvat uhat tulee kyetä paljastamaan ja estämään.
Turvapaikkamuuttoliike on ehkä eniten kansalaisia jakanut ilmiö. On myönnettävä, että turvapaikkapolitiikassamme on tehty virheitä. Maahanmuuton tulee olla yhteiskunnallisesti kestävää. Päätöksenteon tulee olla tosiasioihin perustuvaa. Laiton maahantulo ja maassaolo tulee torjua.
Turvapaikkajärjestelmän tehtävä ei ole suojata rikollisia. Rikoksiin syyllistyneitä voidaan ja pitää voida karkottaa. Samaan aikaan on muistettava, että kaikkia turvapaikanhakijoita tai ulkomaalaistaustaisia ei saa leimata toisten tekemien rikosten tähden.
Vahva talous ja verotus
Julkisen talouden ylläpito velkarahalla on vastuutonta ja talouden korjausliike on tehtävä nopeasti. Velkarahalla elämisen on loputtava. Taloudesta huolehtiminen on tulevaisuudesta huolehtimista.
Vahva talous tarkoittaa korkeampaa työllisyyttä – yhä useammalle suomalaiselle mahdollisuutta työntekoon. Työnteon tulee olla joutenoloa kannattavampaa. Työllisyyden parantaminen hyödyntää jokaista suomalaista. Ainoa keino varmistaa, että julkinen talous saadaan tasapainoon, on nostaa työllisyysastetta.
Vahva talous on ainoa tapa, jolla voimme rahoittaa tärkeät palvelut ihmisille: päiväkodit, koulutuksen, terveydenhuollon sekä turvata eläkkeiden rahoituksen.
Työn verotusta pitää uudistaa kannustavammaksi. Kyse on ihmisten rahoista, ei valtion. Suomessa tavallisen keskituloisen palkansaajan työn verotus on kireää. Jokaisella pitää olla mahdollisuus tulla toimeen omalla palkallaan. Siksi työn verotuksen keventämistä pitää jatkaa kaikilla tulotasoilla.
Koulujen ja opetuksen turvallisuuteen on panostettava enemmän.
Lasten ja nuorten väkivalta on yhteiskunnallinen ongelma, jota eivät koulut ja opettajat pysty yksin ratkaisemaan. Koulun tulee olla turvallinen paikka oppia ja opettaa (myös sisäilman osalta). Kouluissa tapahtuneet väkivaltatapaukset on aina hoidettava yhdessä poliisin kanssa. Opettajien oikeusturvaa puolustaa itseään ja oppilaitaan on selkeytettävä.
Kouluissa on oltava tarpeeksi ammattitaitoisia opettajia, riittävän pienet luokkakoot sekä erityisopetusta sitä tarvitseville. Lisäksi koulupsykologien ja kuraattorien yhteistyön on oltava saumatonta, jotta pahoinvoivat lapset ja nuoret tunnistetaan, ennen kuin apu on liian myöhäistä.
Tulevaisuus on lasten ja nuorten käsissä. Siksi panostaminen heihin on panostamista tulevaisuuteen.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on otettava vakavasti
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tuntuvia jo meidän elinaikanamme, eikä vasta lasten lapsiemme aikakautena. Suomen on ilmastoneuvotteluissa aktiivisesti edistettävä kansainvälisissä neuvotteluissa globaalia, 1,5 asteen tavoitteeseen perustuvaa ratkaisua.
Suomen tulee tehdä järkeviä ja ilmastoystävällisiä ratkaisuja. Päätöksenteon tulee perustua realismiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan soveltuviin ratkaisuihin. Öljylämmitteisten talojen ja kiinteistöjen siirtymisestä maalämpöön tulisi kannustaa ja kohdennetusti tukea (esim. ellei ole varaa tehdä investointia, vaikka se pitkällä aikavälillä olisi kannattava).
Muovijätteen poltto korvataan kierrätyksellä mahdollisimman paljon.