Oikeus vaikuttaa omiin asioihinsa luo turvallisuutta

Jotta voi vaikuttaa täytyy osallistua. Totesin jo aikaa sitten, että asioihin voi vaikuttaa vain siellä, missä päätökset tehdään. Kansallinen lainsäädäntöön ja päätöksentekoon liittyvän vaikuttamisen keskeisin paikka on eduskunnassa. Kunnallispolitiikassa tämä tapahtuu ensisijaisesti lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa.

Teen työtä turvallisen huomisen puolesta! Suomen tulee olla hyvä maa elää, tehdä työtä ja yrittää myös lapsillemme. Sisäinen turvallisuus on keskeinen hyvinvointi- ja kilpailukykytekijä Suomelle, ja sen asemaa turvallisuuspolitiikassa tulee vahvistaa.

Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista ja voimme tällä hetkellä nauttia vakaasta ja tasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Suomesta ja suomalaisista tulee pitää hyvää huolta, sillä yhteiskunnan haavoittumattomuus ei ole nykypäivänä itsestään selvyys.

Turvallisuus ja maahanmuutto

Kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvat uhat tulee kyetä paljastamaan ja estämään.

Rangaistusten tulee olla suhteessa rikoksen seurauksiin. Ylitörkeistä rikoksista (törkeät väkivallanteot, seksuaalirikokset, lapseen tai vanhukseen kohdistuneet rikokset) tuomittuja rangaistuksia tulee koventaa. On myös pohdittava tulisiko elinkautisen alinta vapautumisrajaa nostaa esim. 20-25 vuoteen.

Turvapaikkamuuttoliike on ehkä eniten kansalaisia jakanut ilmiö. On myönnettävä, että turvapaikkapolitiikassamme on tehty virheitä. Pääosin samat virheet on tehty myös EU-tasolla. Lupaprosesseja tulee nopeuttaa ja sitä varten tulee taata riittävät resurssit käsittelijöille ja oikeusistuimille.

Maahanmuuton tulee olla yhteiskunnallisesti kestävää. Päätöksenteon tulee olla tosiasioihin perustuvaa. Laiton maahantulo ja maassaolo tulee torjua. Turvapaikanhakijoilta tulee edellyttää tahtoa sopeutua yhteiskuntaamme – maassa maan tavalla.

Turvapaikkajärjestelmän tehtävä ei ole suojata rikollisia. Rikoksiin syyllistyneitä voidaan ja pitää voida karkottaa. Samaan aikaan on muistettava, että kaikkia turvapaikanhakijoita tai ulkomaalaistaustaisia ei saa leimata toisten tekemien rikosten tähden.

Vahva talous

Vahva talous tarkoittaa korkeampaa työllisyyttä – yhä useammalle suomalaiselle mahdollisuutta työntekoon. Työnteon tulee olla joutenoloa kannattavampaa.

Työllisyyden parantaminen hyödyntää jokaista suomalaista. Ainoa keino varmistaa, että julkinen talous saadaan tasapainoon, on nostaa työllisyysastetta. Työllisyysaste tulee saada seuraavalla vaalikaudella pohjoismaiselle n. 75 % tasolle.

Työn verotusta pitää uudistaa kannustavammaksi. Kyse on ihmisten rahoista, ei valtion. Suomessa tavallisen keskituloisen palkansaajan työn verotus on kireää. Jokaisella pitää olla mahdollisuus tulla toimeen omalla palkallaan. Siksi työn verotuksen keventämistä pitää jatkaa kaikilla tulotasoilla.

Vahva talous on ainoa tapa, jolla voimme rahoittaa tärkeät palvelut ihmisille: päiväkodit, koulutuksen, terveydenhuollon sekä turvata eläkkeiden rahoituksen.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on otettava vakavasti

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tuntuvia jo meidän elinaikanamme, eikä vasta lasten lapsiemme aikakautena. Suomen on ilmastoneuvotteluissa aktiivisesti edistettävä kansainvälisissä neuvotteluissa globaalia, 1,5 asteen tavoitteeseen perustuvaa ratkaisua. Suomen tulisi pyrkiä lähes päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä.

Panostamalla liikennejärjestelmän, kaavoituksen, joukkoliikenteen ja kehittämiseen. Vuonna 2030 sähkö- tai muun päästöttömän auton tulisi olla jokaiselle kuluttajalle kilpailukykyisempi vaihtoehto kuin polttomoottoriauto. Raskas liikenne biopolttoaineilla ja biokaasulla.

Öljylämmitteisten talojen ja kiinteistöjen siirtymisestä maalämpöön tulisi kannustaa ja kohdennetusti tukea (esim. ellei ole varaa tehdä investointia, vaikka se pitkällä aikavälillä olisi kannattava).

Muovijätteen poltto korvataan kierrätyksellä mahdollisimman paljon.

Koulujen ja opetuksen turvallisuuteen on panostettava enemmän.

Koulun tulee olla turvallinen paikka oppia ja opettaa (myös sisäilman osalta).

Tähän kohtaan kytken mielelläni opettajien oikeudet ja velvolli­suudet puuttua opetusta vaarantaviin tekijöihin.

Opettajien oikeusturvaa puolustaa itseään ja oppilaitaan on selkeytettävä.