Minä perustan tulevaisuuden turvalliseen huomiseen – Toivottavasti sinäkin!

Helsingin kaupunginvaltuustoon 2021

Olen toiminut Kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna viisi kautta. Tämän yli 20 vuoden aikana olen saanut osakseni paljon luottamusta niin kaupunginhallituksen jäsenenä kuin lautakuntien puheenjohtajana.

Turvallisuuden ammattilaisena pyrin antamaan poliittiseen päätöksentekoon parasta mahdollista osaamistani ja samalla nostamaan avoimesti ja oikea-aikaisesti keskusteluun uhat ja epäkohdat. Kaupunkilaiset ottavatkin minuun yhteyttä useimmiten juuri silloin, kun heitä askarruttaa arjen turvallisuuteen tai toimivuuteen liittyvät kysymykset.

Kiitos kaikista saamistani yhteydenotoista. Ilman teiltä saamaani palautetta ja viestejä on mahdoton viedä asioita eteenpäin. Olen valmis jatkamaan yhteistyötä turvallisen ja toimivan Helsingin puolesta.

Yhteistyöterveisin, Juha

Jotta voi vaikuttaa täytyy osallistua. Helsingin päätöksentekoon liittyvän vaikuttamisen keskeisin paikka on kaupunginvaltuusto sekä sen monet eri toimielimet.

Katse tulevaisuuteen

Helsingin kaupunki ja Helsingin poliisilaitos tekevät tiivistä yhteistyötä turvallisuusasioissa. Turvallinen Helsinki -verkosto kokoaa yhteisiä näkemyksiä Helsingin turvallisuutta vaarantavista ilmiöistä, tunnistaa turvallisuutta vaarantavia signaaleja sekä suunnittelee ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.

Helsingin visiona on olla maailman toimivin kaupunki. Sen tulee näkyä konkreettisina tekoina, valintoina ja arkea helpottavina asioina ihmisten jokapäiväisessä elämässä.

Nuorten syrjäytymiskierre, erityisesti koulutuksesta ja työstä, on yhteiskuntamme suuria ongelmia ja huolestuttava suunta myös Helsingissä. Nuorille suunnattuihin peruspalveluihin niin terveydenhuollossa kuin päivittäistoiminnoissa on panostettava. Helsingin päämääränä on, että jokaisella lapsella ja nuorella on harrastusmahdollisuudet.

Panostaminen lapsiin ja nuoriin on panostamista tulevaisuuteen. Samalla haluan turvata senioreille turvallisen elämän ja aktiivisen elämän sekä hyvät palvelut niin pitkään kuin mahdollista.

KYSYMYKSIÄ, VASTAUKSIA SEKÄ RUUSUJA JA RISUJA

Tässä osiossa julkaisen minulle tulleita kysymyksiä ja niihin vastauksia. Kehuja ja kritiikkiä voin tilanteen mukaan julkaista.

Sivulla julkaistaan myös viestejä, joita minulle on tullut mm. kaupunginvaltuuston päätöksistä tai muista politiikan päätöksistä.

Helsingin päätöksenteko (olen ollut yli 20 vuotta kaupunginvaltuutettuna):


Kaupunginvaltuustossa 5.5.2021; Kyselytunti, AM-ohjelma 2020 sekä aloitteita

Tärkeimpänä asiana on AM-ohjelman (Asumisen ja maankäytön toteutusohjelma) seurantaraportti. Seurantaraportti 2021 sisältää katsauksen Helsingin ajankohtaiseen asuntopoliittiseen tilanteeseen ja asuntotuotannon näkymiin sekä selvityksen AM-ohjelman 2020 tavoitteiden tähänastisesta toteutumisesta. Seurannan yhteydessä tuodaan tiedoksi myös keväällä 2019 hyväksyttyjen Helsingin tontinluovutusta koskevien linjausten arviointi.

Esityslistassa liitteenä hyvä ja selkeä esitys asiasta. Kannattaa katsastaa.

Linkki: https://urly.fi/22xo

Valtuuston esityslista:

https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2021&ls=11&doc=Keha_2021-05-05_Kvsto_8_El

 

 

 

 

 

 

 

 

Valtuustossa kyselytunti 3.3.2021: Kysymykseni rikoksen uhrien auttamisesta

Asianomaiselle apulaispormestarille/ toimialalle

Viime aikoina julkisuudessa on käyty keskustelua poikkeuksellisen vakavista ja erityisen raaoista väkivallanteoista. Runsas vuosi sitten paljastui laaja ihmiskaupparikos, jonka uhreina oli lähtökohtaisesti eri ikäiset tytöt ja nuoret naiset. Loppuvuodesta paljastui useampia raakoja väkivaltarikoksia.

Rikoksen uhreilla ja heidän läheisillään on lähes poikkeuksetta tarvetta erilaisille kaupungin tarjoamille palveluille, kuten pitkäaikaiselle psykoterapialle sekä muille sosiaalitoimen palveluille. Ihmiskaupan uhreille tarjottava palvelu on lakisääteistä, joka korvataan kunnille valtion varoista täysimääräisenä. Vakavien rikosten uhrit kokevat kuitenkin usein jäävänsä vaille tarvitsemaansa tukea ja hoitoa traumoihinsa. Rikos- ja oikeusprosessit ovat pitkäkestoisia ja lähtökohtaisesti aina uhreille rankkoja kokemuksia.

Rikosten uhrien aseman parantamisesta on puhuttu vuosia ja varmasti eteenpäinkin on menty. Valitettavan usein heidän tulee kuitenkin taistella saadakseen riittävät palvelut. Viimeisen parin vuoden takaiset rikostapahtumat niin ihmiskaupan kuin väkivaltarikosten osalta ovat koskettaneet useita ihmisiä ja perheitä.

Kysynkin, miten Helsingin kaupunki on varautunut rikosten uhrien auttamiseen yleisellä tasolla ja erityisesti heidän tarvitsemansa pidempiaikaisen terapian ja psykoterapian järjestämiseen?

Juha Hakola/ kok

Valtuustoaloitteeni 3.2.2021: Lauttasaaren ala-asteen lasten koulutien turvallisuus

Lauttasaaren ala-asteen koulun Lauttasaarentien toimipiste toimii nimensä mukaisesti osoitteessa Lauttasaarentie 50.  Lasten koulutien turvallisuus on heikko ja osin jopa vaarallinen, johtuen Lauttasaarentien kohtuullisen vilkkaasta liikenteestä sekä ajoneuvojen nopeuksista. Ajonopeudet ovat, varsinkin Länsiväylän läntisen liittymän suunnalta (Isokaaren suunnasta) tulevilla kuljettajilla liian kova.  On mahdollista, että autoilijat eivät tiedosta koulun läheisyyttä, mutta tokikaan ylinopeus ei ole sallittua siinäkään tapauksessa.

Liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä lasten turvallisuuden ja koulutien turvaamiseksi ehdotan, että Kaupunkiympäristön toimiala selvittää, voidaanko Lautasaarentie 50:n (koulun) välittömään läheisyyden liikenneturvallisuuden parantamiseksi ryhtyä seuraaviin toimiin tai edes johonkin niistä:

  • Laskea Lauttasaarentien nopeusrajoituksen 30 km/h välillä Isokaari risteys- Särkiniementie risteys.
  • Asentaa Lauttasaarentielle Isokaaren liittymän jälkeen nopeusnäyttö.
  • Kaventaa kaistoja teknisesti koulun välittömässä läheisyydessä.
  • Rakentaa Lauttasaarentie 50 kohdalla oleva suojatie korotettuna.

Kaupunginvaltuustossa 3.2.2021; Satamatoiminnot ja kaava-asioita

Asialistalla yhtenä tärkeimmistä on esitys satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä ja satama-alueiden maankäytöstä Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa.

Satamatoimintojen kehittämisestä tehdään toivottavasti kauaskatseinen päätös, jotta mm. alueen liikennejärjestelyistä saadaan selvyys. Tilanne on kestämätön Jätkäsaaren asukkaiden, Helsingin Sataman ja sen palveluita käyttävien yritysten kannalta.

Tukholman laivaliikenteen keskittäminen Katajanokalle ja Tallinnan laivaliikenteen keskittäminen Länsisatamaan olisi järkevä ratkaisu, joka mahdollistaisi myös Kauppatorin ja Eteläsataman alueen monipuolisemman käytön.

Listalla on viimeisenä asiana Meri-Rastilan länsiosan asemakaava ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen. Kuten arvata saattaa asia on saanut aikaan paljon keskustelua jo kaavan eri valmisteluvaiheessa. Keskustelu tullee olemaan kiivasta myös valtuustossa.

Tässä lyhyt ote asiaesittelystä:

Asemakaava ja asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Rastilan metroaseman ympäristöä, Meri-Rastilan liikekeskusta ja 1990-luvun alussa rakennetun kerrostaloalueen länsiosaa sekä asuinalueen sisäi- siä puisto- ja katualueita. Kaavahanke on osa Meri-Rastilan kaupun- kiuudistusta, jossa uutta rakentamista, puistojen ja katualueiden sekä julkisten palvelujen ja palvelutilojen kehittämistä on suunniteltu laaja- alaisesti ja asukkaita monipuolisesti osallistaen.

Esityslista allaolevasta linkistä:

Pormestarin talousarvioehdotus 2021: Helsinki jatkaa investointejaan kaupungin kasvuun

Tänään julkaistiin pormestari Jan Vapaavuoren esitys vuoden 2021 budjetiksi. Helsingin talousarviota, kuten niin monen muunkin kunnan ja valtion,  laaditaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Globaali koronaviruspandemia on vaikuttanut talouteen niin maailmanlaajuisesti kuin Helsingissä. Vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa Helsingin on mahdollista laatia budjetti, jossa käyttötalouden menot kasvavat ja investointitaso pysyy korkeana.

Lue lisää budjettitiedotteesta ja talousarviosta täältä (kopioi linkki):

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsinki-jatkaa-investointejaan-kaupungin-kasvuun

 

 

Huumeiden piikitystila vaatisi lakimuutoksen

Olen saanut useita kysymyksiä huumausaineiden piikitystilasta ja siitä, olenko sen puolesta vai vastaan. Vastaukseni on selkeä; olen sitä vastaan eli en halua Helsinkiin huumausaineiden käyttötiloja kaupunkilaisten verovaroin kustannettuna enkä tosin muutoinkaan.

Asiasta käytiin kaupunginvaltuustossa laaja keskustelu ja toin edellä kertomani kannan selkeästi esiin myös siellä. Lähtökohtana minulla oli se, ettei kuvatunlaisen tilan perustaminen ole nykylainsäädännön valossa mahdollista. Valtuusto päätti kuitenkin selvityttää mahdollisuuden perustaa  em. piikitystila Helsinkiin. Hävisimme siis asiasta järjestetyn äänestyksen.

Nyt työryhmä on saanut selvityksensä valmiiksi ja sen mukaan nykylainsäädäntö EI MAHDOLLISTA huumausaineiden käytön sallimista kaupungin tiloissa eli aivan kuten kerroin jo aiemmin.

Nyt kuitenkin kaupunginhallitukselle on tuotu esitys, jonka mukaan Helsingin tulisi tehdä valtioneuvostolle esityksen uudesta erillislaista, joka sallisi huumausaineen käyttöhuoneen kokeilun.

Itse en luonnollisestikaan tue kyseisen sisältöistä esitystä, en nyt enkä tulevaisuudessa.

Mikä on mielipiteesi Kruunuvuoren sillasta ja miten ratkaisisit Laajasalon liikenneongelmat?

Ensinnäkin Kruunuvuoren siltaratkaisu on osoittautunut todella kalliiksi hankkeeksi. Sillalla tulisi mahdollistaa myös muun kuin joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen liikennöinti. En tiedä Suomesta yhtään vastaavaa hanketta, josta yksi liikennemuoto (yksityisautoilu) on rajattu pois.

Laajasalon liikenneongelmat pahenevat ”päivä päivältä”, koska uusi asuinalue saa koko ajan lisää asukkaita. Se toki on hieno asia ja alueesta tulee todella viihtyisä.

Liikenneratkaisut tulee tehdä mahdollisimman pian siten, että ne tukevat laajasalolaisten liikkumista. Pelkästään raitiotie- ja kevyenliikenteen ratkaisuilla ei voi ratkaista Laajasalon ja Kruunuvuorenrannan liikennettä. Mielestäni on tärkeää huomioida, että enemmistö asukkaista käyttää yksityisautoa, joten Herttoniemen kautta kulkeva liikenne tulee ratkaista järkevästi.  Samaan aikaan on pidettävä huolta, ettei raitioliikenneratkaisuista johtuvat muutokset kavenna kohtuuttomasti Laajasalon virkistysalueita eikä muutoinkaan vähennä merkittävästi alueen viihtyisyyttä.

Kannatatko pyöräteiden talvikunnossapitoa?

Tänä talvena lumiolosuhteet olivat hetkittäin hyvin haastavat. Tosin samaa on ollut aiempinakin vuosina, joten oppia on olemassa. Kokonaan toinen kysymys on onko sitä oppia käytetty järkevästi. Keskusteluun on noussut likaisen lumen kaataminen mereen, kävelyteiden kunnossapito sekä pientalokatujen kunnossapito.

Minulla ei ole mitään pyöräilyä vastaan, mutta oma ajatukseni on se, että koulutiet pitää olla aurattuna ennen pyöräteitä. En voi hyväksyä, että pienet lapset taittavat koulumatkaansa ajoradalla, koska vieressä oleva jalkakäytävä on lumisateen tai aurauksen jäljiltä tuokossa.

Yleisiä kysymyksiä:


Mitä mieltä olet Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja Natosta

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena tulee olla suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaaminen.

Erityisen suurena huolenani on kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän kestävyys yleensä ja lähialueillamme huomioiden erityisesti Itämeren alueen kiristynyt turvallisuustilanne. Näihin molempiin on kiistatta vaikuttanut paljon Venäjän harjoittama voimapolitiikka.

EU:n on myös tehtävä enemmän Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi ja kansalaisten suojelemiseksi. Suomi on toiminut aloitteellisesti niin Eurooppalaisen kuin Pohjoismaisen puolustusyhteistyön alueella. Puolustusyhteistyöllä voidaan saavuttaa merkittävää lisäarvoa.  Eurooppalaisen puolustusyhteistyön tiivistäminen on Suomen pitkäaikainen tavoite.

Suomen etu sotilasliittoon kuulumattomana maana on, että eurooppalaisesta puolustusyhteistyöstä tulee arkea ja että EU saavuttaa nykyistä paremman kyvyn hallita kriisejä omalla alueellaan. Voimme myös kehittää yhteisiä suorituskykyjä miettimällä, mitä sellaisia kykyjä tarvitsemme, joihin meillä ei ole yksin varaa.  On kuitenkin tärkeää muistaa, että EU:sta ei tehdä puolustusliittoa eikä eurooppalainen yhteistyö hoida Suomen kansallista puolustusta. Nato on jatkossakin Euroopan sotilaallisesta maanpuolustuksesta huolehtiva organisaatio omille jäsenmailleen.

Mitä tulee Natoon, on tärkeää, että ylläpidämme mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä. Jäsenyydellä olisi ennaltaehkäisevä, Suomen turvallisuutta parantava vaikutus ja se vahvistaisi Suomen kansainvälistä asemaa. Nato-jäsenyyden hakeminen vaatii kuitenkin laaja-alaisen kansallisen yhteisymmärryksen. Se on prosessi, joka vaatii huolellista poliittista ja diplomaattista valmistelua sekä avointa keskustelua kotimaassa ja kv. kumppanien kanssa.

Pitäisikö mielestäsi verotusta keventää?

Lähtökohtaisesti kyllä, joskaan kysymys ei määrittele mitä verotusta tarkoitetaan. Ansiotuloverotusta tulisi keventää ensi vaalikauden aikana noin miljardilla eurolla.

Kevennys pitäisi toteutetaan kautta linjan kaikille palkansaajille, koska työn verotus on haitallista kaikissa tuloluokissa. Lisäksi kevennys tulisi kohdistaa myös eläkeläisille. Rahat näihin veronkevennyksiin saataisiin nostamalla haittaverotusta (mm. alkoholi, tupakka ym.).

Millaisia ulkoisia turvallisuusuhkia näet?

Päällimmäisin on varmasti rikollisuuden eri muodot, erityisesti lapsiin ja ikäihmisiin kohdistuvana sekä terrorismi. Luonnollisesti syrjäytyminen, ääriliikkeet ja laiton maassa oleskelu ovat myös haasteellisia.

Kansainvälinen tilanne huono ja huolestuttaa aiempaa enemmän.  Suurvaltojen, erityisesti Venäjän harjoittama voimapolitiikka, asevarustelu sekä Venäjän sisäiset ja osin ulkoiset jännitteet EU:n suuntaan eivät lupaa kovin hyvää. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka vaatiikin jatkuvaa huomiota.

Mitä vanhuspalveluille tulee tehdä. Miten otat ikäihmiset huomioon?

On päivänselvää, että tarvitsemme vanhuspalveluihin lisää hoitajia sekä lainsäädännön joka määrittelee hoitajamitoituksen ja sen valvonnan. Ikäihmisten joukko on hyvin monimuotoinen. Osa tarvitsee enemmän palveluita ja hoivaa kuin toinen. Jokaisen ikäihmisen tulee saada tarvitsemansa palvelut mahdollisimman hyvin omiin tarpeisiinsa. On muistettava, että ylivoimaisesti suurin osa seniorikansalaisista asuu omassa kotonaan.

Hoitajien koulutusta tulee lisätä, koska hoitajia tarvitaan koko ajan enemmän. Hoitoalalle tulisi saada kannusteita ja ohjata uudelleenkoulutusta mahdollisimman hyvin tähän suuntaan.

Turvallisuus ja viranomaisten resurssit


Mikä nopeuttaisi oikeudenkäyntejä?

Tulee huolehtia siitä, että oikeusprosessit ovat tarkoituksenmukaisia ja riittävän nopeita. Tuomarien ja syyttäjien resursseihin tulee tehdä selkeä lisäys. Ei auta, että poliisit tutkivat juttuja nopeammin ja enemmän ellei käräjäoikeudet ja tuomioistuimet saa riittäviä resursseja hoitamaan niitä. Monet tuomarit ja syyttäjät ovat varmasti jaksamisen äärirajoilla.

Mikä olisi mielestäsi poliisien oikea määrä?

Nykyisellään poliisien määrä on n. 7200 hlöä. Seuraavan hallituskauden tavoite on n. 7800 poliisissa ja se olisi mielestäni oikein hyvä alku. Tavoitteita asetettaessa tulisi pitää mielessä poliisien koulutusaika ja sen vaatimat resurssit. Lisäksi on muistettava, että poliisien määrän lisäys aiheuttaa lisätarvetta investointeihin eli jokainen pitää varustaa, poliisilaitoksissa pitää olla toimivat ja työturvalliset työtilat, ajoneuvokalusto jne. Pelkkä irrallinen heitto lukumäärästä ei ole siis ratkaisu vaan kaikki tulisi sitoa pitkän aikavälin tavoitteiksi.

Sisäisen turvallisuuden tila ja resurssit tulisi mitoittaa vaikka vuoteen 2030 saakka (pitää sisällään mm. Poliisin, Rajavartiolaitoksen, Pelastustoimen sekä Tullin) ja taakaamalla näille viranomaisille rahat budjetissa.

Kysymyksiä turvapaikanhakijoista; kotoutumisesta, palautuksista ja rikoksista:


Pitäisikö mielestäsi kaikki törkeisiin rikoksiin syyllistyvät turvapaikanhakijat palauttaa kotimaahansa?

Lähtökohtaisesti kyllä pitäisi. Ministeriöiden ja viranomaisten tulee ensisijaisesti diplomatian keinoin pyrkiä avaamaan palautusmahdollisuus näille henkilöille kotimaahansa. Ongelmana on ollut juuri se, ettei rikoksiin syyllistyneiden kotimaat ole olleet kaikissa tapauksissa valmiit ottamaan vastaan palautettavia. Ilman kotimaata ei ole paikkaa, jonne henkilöt voidaan palauttaa.

Mitä lääkkeitä sinulla olisi maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työelämään mukaan saamiseen?

Ensinnäkin tosiasia on, ettei kaikkia ole mitenkään saatavissa mukaan työelämään. Joillain on lähtökohdat niin terveydellisistä kuin osaltaan ehkä motivaatiosta johtuen niin hankalat, ettei heitä lähivuosina nähdä työvoimapulaa helpottavana resurssina. Kotouttamisen lähtökohtana on luonnollisesti se, että ko. henkilöt osoittavat omalla toiminnallaan halua kuulua yhteiskuntaamme mm. opiskelemalla kieltä, kulttuuriamme ja sopeuttaen omaa toimintaansa suomalaiseen yhteiskuntaan. Useimmiten jos jokin menee pieleen kotouttamisessa, kuulee syyksi kerrottavan kulttuuriset syyt.

Selvää on, että kulttuurierot vaikuttavat moneenkin asiaan, mutta ympäröivään yhteiskuntaan sopeutuminen ja sääntöjen noudattamista tai noudattamatta jättämistä ei voi aina selittää kulttuurieroilla. Esimerkiksi rikosten tekeminen ei ole sallittua uskoakseni missään kulttuurissa.

Pitäisikö mielestäsi kaikki törkeisiin rikoksiin syyllistyvät turvapaikanhakijat palauttaa kotimaahansa?

Lähtökohtaisesti kyllä pitäisi. Ministeriöiden ja viranomaisten tulee ensisijaisesti diplomatian keinoin pyrkiä avaamaan palautusmahdollisuus näille henkilöille kotimaahansa. Ongelmana on ollut juuri se, ettei rikoksiin syyllistyneiden kotimaat ole olleet kaikissa tapauksissa valmiit ottamaan vastaan palautettavia. Ilman kotimaata ei ole paikkaa, jonne henkilöt voidaan palauttaa.