Minä perustan tulevaisuuden turvalliseen huomiseen – Toivottavasti sinäkin!

Turvallisuuden ammattilaisena pyrin antamaan poliittiseen päätöksentekoon parasta mahdollista osaamistani ja samalla nostamaan avoimesti ja oikea-aikaisesti keskusteluun uhat ja epäkohdat. Näköpiirissä olevista  haasteista huolimatta on kuitenkin hyvä muistaa, että Suomi voi paremmin kuin koskaan.

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kulmakivi on uskottavuus. Viime aikoina esiin tulleet epäselvyydet ja epäeettinen toiminta mm. vanhustenhoidossa on kestämätön suunta. Tällaiselle toiminnalle yritetään löytää hyviä selityksiä ja puolusteluja. Minun periaatteisiini ei kuulu katsoa ongelmista poispäin. Keskeisiä arvojani ovat rehellisyys, totuudessa pitäytyminen ja toisten ihmisten kunnioittaminen.

Kiitos kaikista saamistani yhteydenotoista. Ilman teiltä saamaani palautetta ja viestejä on mahdoton viedä asioita eteenpäin.

Yhteistyöterveisin, Juha

Jotta voi vaikuttaa täytyy osallistua. Kansallinen lainsäädäntöön ja päätöksentekoon liittyvän vaikuttamisen keskeisin paikka on eduskunnassa.

Katse tulevaisuuteen

Työllisyyden parantaminen hyödyntää jokaista suomalaista. Ainoa keino varmistaa, että julkinen talous saadaan tasapainoon, on nostaa työllisyysastetta. Työllisyysaste tulee saada seuraavalla vaalikaudella lähelle 75 %.

Maahanmuuton tulee olla yhteiskunnallisesti kestävää. Päätöksenteon tulee olla tosiasioihin perustuvaa. Laiton maahantulo ja maassaolo tulee torjua. Turvapaikanhakijoilta tulee edellyttää tahtoa sopeutua yhteiskuntaamme – maassa maan tavalla.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tuntuvia jo meidän elinaikanamme, eikä vasta lasten lapsiemme aikakautena. Suomen on ilmastoneuvotteluissa aktiivisesti edistettävä kansainvälisissä neuvotteluissa globaalia, 1,5 asteen tavoitteeseen perustuvaa ratkaisua. Suomen tulisi pyrkiä lähes päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä.

Panostaminen lapsiin ja nuoriin on panostamista tulevaisuuteen. Samalla haluan turvata senioreille turvallisen elämän ja aktiivisen elämän sekä hyvät palvelut niin pitkään kuin mahdollista.

KYSYMYKSIÄ, VASTAUKSIA SEKÄ RUUSUJA JA RISUJA

Tässä osiossa julkaisen minulle tulleita kysymyksiä ja niihin vastauksia. Kehuja ja kritiikkiä voin tilanteen mukaan julkaista.

Sivulla julkaistaan myös viestejä, joita minulle on tullut mm. kaupunginvaltuuston päätöksistä tai muista politiikan päätöksistä.

Yleisiä kysymyksiä:


Mitä mieltä olet Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja Natosta (6.4.2019)

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena tulee olla suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaaminen.

Erityisen suurena huolenani on kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän kestävyys yleensä ja lähialueillamme huomioiden erityisesti Itämeren alueen kiristynyt turvallisuustilanne. Näihin molempiin on kiistatta vaikuttanut paljon Venäjän harjoittama voimapolitiikka.

EU:n on myös tehtävä enemmän Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi ja kansalaisten suojelemiseksi. Suomi on toiminut aloitteellisesti niin Eurooppalaisen kuin Pohjoismaisen puolustusyhteistyön alueella. Puolustusyhteistyöllä voidaan saavuttaa merkittävää lisäarvoa.  Eurooppalaisen puolustusyhteistyön tiivistäminen on Suomen pitkäaikainen tavoite.

Suomen etu sotilasliittoon kuulumattomana maana on, että eurooppalaisesta puolustusyhteistyöstä tulee arkea ja että EU saavuttaa nykyistä paremman kyvyn hallita kriisejä omalla alueellaan. Voimme myös kehittää yhteisiä suorituskykyjä miettimällä, mitä sellaisia kykyjä tarvitsemme, joihin meillä ei ole yksin varaa.  On kuitenkin tärkeää muistaa, että EU:sta ei tehdä puolustusliittoa eikä eurooppalainen yhteistyö hoida Suomen kansallista puolustusta. Nato on jatkossakin Euroopan sotilaallisesta maanpuolustuksesta huolehtiva organisaatio omille jäsenmailleen.

Mitä tulee Natoon, on tärkeää, että ylläpidämme mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä. Jäsenyydellä olisi ennaltaehkäisevä, Suomen turvallisuutta parantava vaikutus ja se vahvistaisi Suomen kansainvälistä asemaa. Nato-jäsenyyden hakeminen vaatii kuitenkin laaja-alaisen kansallisen yhteisymmärryksen. Se on prosessi, joka vaatii huolellista poliittista ja diplomaattista valmistelua sekä avointa keskustelua kotimaassa ja kv. kumppanien kanssa.

Huumeiden piikitystila vaatisi lakimuutoksen (20.3.2019)

Olen saanut useita kysymyksiä huumausaineiden piikitystilasta ja siitä, olenko sen puolesta vai vastaan. Vastaukseni on selkeä; olen sitä vastaan eli en halua Helsinkiin huumausaineiden käyttötiloja kaupunkilaisten verovaroin kustannettuna enkä tosin muutoinkaan.

Asiasta käytiin kaupunginvaltuustossa laaja keskustelu ja toin edellä kertomani kannan selkeästi esiin myös siellä. Lähtökohtana minulla oli se, ettei kuvatunlaisen tilan perustaminen ole nykylainsäädännön valossa mahdollista. Valtuusto päätti kuitenkin selvityttää mahdollisuuden perustaa  em. piikitystila Helsinkiin. Hävisimme siis asiasta järjestetyn äänestyksen.

Nyt työryhmä on saanut selvityksensä valmiiksi ja sen mukaan nykylainsäädäntö EI MAHDOLLISTA huumausaineiden käytön sallimista kaupungin tiloissa eli aivan kuten kerroin jo aiemmin.

Nyt kuitenkin kaupunginhallitukselle on tuotu esitys, jonka mukaan Helsingin tulisi tehdä valtioneuvostolle esityksen uudesta erillislaista, joka sallisi huumausaineen käyttöhuoneen kokeilun. Itse en luonnollisestikaan tue kyseisen sisältöistä esitystä, en nyt enkä tulevaisuudessa.

Pitäisikö mielestäsi verotusta keventää? (1.3.2019)

Lähtökohtaisesti kyllä, joskaan kysymys ei määrittele mitä verotusta tarkoitetaan. Ansiotuloverotusta tulisi keventää ensi vaalikauden aikana noin miljardilla eurolla.

Kevennys pitäisi toteutetaan kautta linjan kaikille palkansaajille, koska työn verotus on haitallista kaikissa tuloluokissa. Lisäksi kevennys tulisi kohdistaa myös eläkeläisille. Rahat näihin veronkevennyksiin saataisiin nostamalla haittaverotusta (mm. alkoholi, tupakka ym.).

Millaisia ulkoisia turvallisuusuhkia näet? (4.3.2019)

Päällimmäisin on varmasti rikollisuuden eri muodot, erityisesti lapsiin ja ikäihmisiin kohdistuvana sekä terrorismi. Luonnollisesti syrjäytyminen, ääriliikkeet ja laiton maassa oleskelu ovat myös haasteellisia.

Kansainvälinen tilanne huono ja huolestuttaa aiempaa enemmän.  Suurvaltojen, erityisesti Venäjän harjoittama voimapolitiikka, asevarustelu sekä EU:n ja Yhdysvaltojen välisen jännitteet eivät lupaa kovin hyvää. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka vaatiikin seuraavalla eduskuntakaudella erityistä huomiota.

Mitä vanhuspalveluille tulee tehdä. Miten otat ikäihmiset huomioon? (28.2.2019)

On päivänselvää, että tarvitsemme vanhuspalveluihin lisää hoitajia sekä lainsäädännön joka määrittelee hoitajamitoituksen ja sen valvonnan. Ikäihmisten joukko on hyvin monimuotoinen. Osa tarvitsee enemmän palveluita ja hoivaa kuin toinen. Jokaisen ikäihmisen tulee saada tarvitsemansa palvelut mahdollisimman hyvin omiin tarpeisiinsa. On muistettava, että ylivoimaisesti suurin osa seniorikansalaisista asuu omassa kotonaan.

Hoitajien koulutusta tulee lisätä, koska hoitajia tarvitaan koko ajan enemmän. Hoitoalalle tulisi saada kannusteita ja ohjata uudelleenkoulutusta mahdollisimman hyvin tähän suuntaan.

Helsingin päätöksenteko (olen ollut lähes 20 vuotta kaupunginvaltuutettuna):


Kannatitko valtuustossa suurmoskeijaa? (10.2.2019)

En kannattanut. Mielestäni suurmoskeijan sijoittaminen keskusta-alueelle, jollaiseksi luen Kalasataman ja n. 10 km säteen ydinkeskustasta, ei ole järkevää.

Mikä on mielipiteesi Kruunuvuoren sillasta ja miten ratkaisisit Laajasalon liikenneongelmat? (26.2.2019)

Ensinnäkin Kruunuvuoren siltaratkaisu on osoittautunut todella kalliiksi hankkeeksi. Sillalla tulisi mahdollistaa myös muun kuin joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen liikennöinti. En tiedä Suomesta yhtään vastaavaa hanketta, josta yksi liikennemuoto (yksityisautoilu) on rajattu pois.

Laajasalon liikenneongelmat pahenevat ”päivä päivältä”, koska uusi asuinalue saa koko ajan lisää asukkaita. Se toki on hieno asia ja alueesta tulee todella viihtyisä.

Liikenneratkaisut tulee tehdä mahdollisimman pian siten, että ne tukevat laajasalolaisten liikkumista. Pelkästään raitiotie- ja kevyenliikenteen ratkaisuilla ei voi ratkaista Laajasalon ja Kruunuvuorenrannan liikennettä. Mielestäni on tärkeää huomioida, että enemmistö asukkaista käyttää yksityisautoa, joten Herttoniemen kautta kulkeva liikenne tulee ratkaista järkevästi.  Samaan aikaan on pidettävä huolta, ettei mahdollisesta raitioliikenneratkaisuista johtuvat muutokset kavenna Laajasalon virkistysalueita eikä muutoinkaan vähennä alueen viihtyisyyttä.

Kannatatko pyöräteiden talvikunnossapitoa? (13.2.2019)

Tänä talvena lumiolosuhteet olivat hetkittäin hyvin haastavat. Tosin samaa on ollut aiempinakin vuosina, joten oppia on olemassa. Kokonaan toinen kysymys on onko sitä oppia käytetty järkevästi. Keskusteluun on noussut likaisen lumen kaataminen mereen, kävelyteiden kunnossapito sekä pientalokatujen kunnossapito.

Minulla ei ole mitään pyöräilyä vastaan, mutta oma ajatukseni on se, että koulutiet pitää olla aurattuna ennen pyöräteitä. En voi hyväksyä, että pienet lapset taittavat koulumatkaansa ajoradalla, koska vieressä oleva jalkakäytävä on lumisateen tai aurauksen jäljiltä tuokossa.

Turvallisuus ja viranomaisten resurssit


Mikä nopeuttaisi oikeudenkäyntejä? (7.3.2019)

Tulee huolehtia siitä, että oikeusprosessit ovat tarkoituksenmukaisia ja riittävän nopeita. Tuomarien ja syyttäjien resursseihin tulee tehdä selkeä lisäys. Ei auta, että poliisit tutkivat juttuja nopeammin ja enemmän ellei käräjäoikeudet ja tuomioistuimet saa riittäviä resursseja hoitamaan niitä. Monet tuomarit ja syyttäjät ovat varmasti jaksamisen äärirajoilla.

Mikä olisi mielestäsi poliisien oikea määrä? (7.3.2019)

Nykyisellään poliisien määrä on n. 7200 hlöä. Seuraavan hallituskauden tavoite on n. 7800 poliisissa ja se olisi mielestäni oikein hyvä alku. Tavoitteita asetettaessa tulisi pitää mielessä poliisien koulutusaika ja sen vaatimat resurssit. Lisäksi on muistettava, että poliisien määrän lisäys aiheuttaa lisätarvetta investointeihin eli jokainen pitää varustaa, poliisilaitoksissa pitää olla toimivat ja työturvalliset työtilat, ajoneuvokalusto jne. Pelkkä irrallinen heitto lukumäärästä ei ole siis ratkaisu vaan kaikki tulisi sitoa pitkän aikavälin tavoitteiksi.

Sisäisen turvallisuuden tila ja resurssit tulisi mitoittaa vaikka vuoteen 2030 saakka (pitää sisällään mm. Poliisin, Rajavartiolaitoksen, Pelastustoimen sekä Tullin) ja taakaamalla näille viranomaisille rahat budjetissa.

Kysymyksiä turvapaikanhakijoista; kotoutumisesta, palautuksista ja rikoksista:


Pitäisikö mielestäsi kaikki törkeisiin rikoksiin syyllistyvät turvapaikanhakijat palauttaa kotimaahansa? (10.2.2019)

Lähtökohtaisesti kyllä pitäisi. Ministeriöiden ja viranomaisten tulee ensisijaisesti diplomatian keinoin pyrkiä avaamaan palautusmahdollisuus näille henkilöille kotimaahansa. Ongelmana on ollut juuri se, ettei rikoksiin syyllistyneiden kotimaat ole olleet kaikissa tapauksissa valmiit ottamaan vastaan palautettavia. Ilman kotimaata ei ole paikkaa, jonne henkilöt voidaan palauttaa.

Mitä lääkkeitä sinulla olisi maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työelämään mukaan saamiseen? (10.2.2019)

Ensinnäkin tosiasia on, ettei kaikkia ole mitenkään saatavissa mukaan työelämään. Joillain on lähtökohdat niin terveydellisistä kuin osaltaan ehkä motivaatiosta johtuen niin hankalat, ettei heitä lähivuosina nähdä työvoimapulaa helpottavana resurssina. Kotouttamisen lähtökohtana on luonnollisesti se, että ko. henkilöt osoittavat omalla toiminnallaan halua kuulua yhteiskuntaamme mm. opiskelemalla kieltä, kulttuuriamme ja sopeuttaen omaa toimintaansa suomalaiseen yhteiskuntaan. Useimmiten jos jokin menee pieleen kotouttamisessa, kuulee syyksi kerrottavan kulttuuriset syyt.

Selvää on, että kulttuurierot vaikuttavat moneenkin asiaan, mutta ympäröivään yhteiskuntaan sopeutuminen ja sääntöjen noudattamista tai noudattamatta jättämistä ei voi aina selittää kulttuurieroilla. Esimerkiksi rikosten tekeminen ei ole sallittua uskoakseni missään kulttuurissa.

Teit aikanaan eduskunnassa lakialoitteen kerjäämisen kieltämisestä, miksi? (10.2.2019)

Pitää paikkansa. Tein vuonna 2010 aloitteen kerjäämisen kieltämisestä, koska tuolloin oli selkeästi nähtävissä se, että kerjäämisellä saadut tulot oli yksi vetotekijä mm. romaneille saapua Suomeen. Tuolloin muualla Euroopassa tehdyt havainnot kertoivat kerjäämisilmiöön liittyvän myös monenlaista muuta rikollisuutta. Nämä tuolloin tekemäni arviot ovat osoittautuneet ajan myötä monilta osin paikkansa pitäneiksi.

Pitäisikö mielestäsi kaikki törkeisiin rikoksiin syyllistyvät turvapaikanhakijat palauttaa kotimaahansa? (10.2.2019)

Lähtökohtaisesti kyllä pitäisi. Ministeriöiden ja viranomaisten tulee ensisijaisesti diplomatian keinoin pyrkiä avaamaan palautusmahdollisuus näille henkilöille kotimaahansa. Ongelmana on ollut juuri se, ettei rikoksiin syyllistyneiden kotimaat ole olleet kaikissa tapauksissa valmiit ottamaan vastaan palautettavia. Ilman kotimaata ei ole paikkaa, jonne henkilöt voidaan palauttaa.