Turvallisemman Suomen puolesta

Lyhyt historia

Synnyin Satakunnan keskussairaalassa Porissa elokuun loppupuolella 1967. Perheemme asui tuolloin Harjavallassa Outokummun ja Kemiran tehtaiden varjossa. Harjavallasta tie vei Keski-Uudellemaalle Järvenpäähän. Järvenpäästä tulikin sitten kotikaupunkini, jossa vietin tärkeimmät kouluvuoteni ja sain varhaiset oppini työelämään.

Varhain opin, kiitos kovasti työtä tehneiden vanhempieni, että jos jotain haluaa tai jos yksinkertaisesti tarvitsee rahaa, on tehtävä työtä. Se onkin ollut siivittämässä minua moninaisiin työtehtäviin aina taksinkuljettajasta kodinkonemyyjään ja sitä kautta nykyiseen ammattiini.

Miten sitten olen päätynyt politiikkaan. Totuus on, että se kävi vähän kuin vahingossa. Olin ollut pitkään kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja ottanut osaa moneen kokoomuksen tapahtumaan. Viimeisen nykäyksen poliittiseen toimintaan sain kuitenkin valtioneuvos Riitta Uosukaiselta työskennellessäni hänen presidentinvaalikampanjassaan. Riitta minut hieman kuin valjasti politiikan tielle.

Ensimmäisen kerran olin ehdolla kaupunginvaltuustoon vuonna 2000 ja onnistuinkin pääsemään sisään lähes tuhannella äänellä. Eduskuntavaaleissa 2007 aukeni paikka eduskuntaan, jossa työskentelin kansanedustajana vaalikaudella 2007-2011. Työskentely eduskunnassa oli todella antoisaa ja rehellisyyden nimissä paljon jäi vielä tekemättä vaikka paljon sain aikaankin. Toivottavasti minulla on mahdollisuus päästä jatkamaan kesken jäänyttä työtäni.

Juha Hakola

Helsingin poliisin ylikomisario, viestintäjohtaja, hallintotieteiden maisteri, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen konsernijaoksen jäsen, Ami-säätiön hallituksen pj.

Syntynyt 24.8.1967
Sotilasarvo: sotilasmestari
Perhe: yrittäjävaimo Tuua, kaksi tytärtä

 

Työhistoria

Aloitin osa-aikaisena myymäläapulaisena ja kodinkonemyyjänä Pekka Kytölä Oy:ssä Järvenpäässä vuonna 1984. Taksinkuljettajana työskentelin Järvenpäässä vakituisesti vuosina 1986 -1987.

Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksessa aloitin nuorempana konstaapelina vuonna 1988 aluksi Kallion poliisipiirissä Pengerkadulla, siirtyen sieltä rikospoliisin varkausryhmään vuonna 1989.

Huumerikosyksikköön pääsin huumerikostutkijaksi alkuvuodesta 1990, jossa sitten työskentelinkin tutkijana ja tutkinnanjohtajana aina 30.6.2004 saakka.

YK -tehtävissä Libanonissa piipahdin vuosina -93- 94. Aluksi työskentelin sotilaspoliisina saaden myöhemmin tehtävänimityksen SURB:n (Senior Unifil Representative in Beirut) turvamieheksi Beirutiin.

Poliisin hälytyskeskusyksikköön minut nimitettiin päälliköksi heinäkuussa 2004. Kansanedustajaksi siirryin maaliskuussa 2007 poliisin johtokeskuksen johtajan tehtävästä.

Nykyisellään työskentelen Helsingin poliisilaitoksen esikunnassa viestintä- ja yhteiskuntasuhde toiminnoissa viestintäjohtajan tehtävässä. Tehtävässäni kuulun poliisilaitoksen johtoryhmään.

Lakialoitteeni

Julkisuudessa ehkä eniten käsiteltiin 2010 tekemääni lakialoitetta kerjäämisen kieltämisestä yleisellä paikalla sekä 2007 tekemääni lakialoitetta törkeän rikoksen valmistelun kriminalisoinnista. Näistä jälkimmäinen tuli voimaan hallituksen esityksenä vuonna 2012. Suoraan lainmuutokseen johti lakialoitteeni ajoneuvoveron muuttamisesta sekä lakialoitteeni MDPV:n luokittelusta huumausaineeksi lisäämällä se huumausainelain 3 §:ään.

Harrastukset

Harrastuksia on monia. Lähtöajatuksena on tehdä kaikkea sitä, mikä on kivaa ja tuntuu hyvältä. Joskus tosin urheilusuorituksen jälkeen ei tunnu ihan hyvältä. Urheilupuolella lenkkeilen ja pelaan golfia (säännöllisesti). Golfin parissa toimimiseen kuuluu lisäksi luottamustehtävä Vuosaari Golf Oy:n hallituksen jäsenenä.

Talvella aika kuluu mukavasti murtomaahiihdon, laskettelun ja jääkiekon tuomaritehtävien parissa Helsingin jääkiekkotuomarit ry:ssä.

Uudenmaan maanpuolustusyhdistys ry:n (UMPY) puheenjohtajana aloitin vuoden 2016 alussa. Yhdistyksen tarkoituksena on maanpuolustustietouden syventäminen ja kehittäminen sekä yhteistoiminnan aikaansaaminen ja edistäminen eri alojen maanpuolustustoimenpiteitä edustavien jäsenten kesken. UMPYn jäsenmäärä on hieman yli 2000 henkilöä.

Nilsiän Tahkovuori ja siellä oleva vapaa-ajankotimme on tärkeä henkireikä ja oleellinen osa perheemme niin kesä- kuin talviharrastuksia. Tahkolle on aina mukava mennä rentoutumaan ja lataamaan akkuja.

Lopuksi en malta olla mainitsematta aktiivista työtäni liikunnan, urheilun ja vapaa-ajan hyväksi. Olen pitänyt aina huolta siitä, että nuorilla on mahdollisimman paljon virikkeitä ja harrastuksia. Kuten olen monesti sanonut, panostaminen nuoriin on panostamista tulevaisuuteen. Tätä työtä olen pyrkinyt edesauttamaan olemalla mukana mahdollisimman paljon sellaisessa työssä, joka mahdollistaa niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin liikuntamahdollisuudet ja vapaa-ajan vieton.

Vuosina 2009-2013 toimin Jääkenttäsäätiön hallituksen puheenjohtajana. Säätiön ehkä tunnetuin maamerkki on helsinkiläisten oma jäähalli, Nordenskiöldinkadun halli. Siellä ovat jo 40 vuoden ajan esiintyneet niin menestyksekkään taitoluistelijamme, jääkiekkoilijat sekä muut maailman tähdet. Unohtaa ei kuitenkaan sovi muitakaan säätiön jääurheilupaikkoja kuten Hernesaaren, Konalan, Malmin, Paloheinän, Ruoholahden ja Vuosaaren jäähalleja. Uusimpana hallina säätiöön kuuluu Kaarelan jäähalli.

Jääkiekon kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa olen saanut olla mukana vuodesta 2010 lähtien, toimimalla Jääkiekkoliiton olosuhdevaliokunnan jäsenenä sekä MM -kilpailujen (2012-2013) järjestelytoimikunnan jäsenenä. Nämä tehtävät ovat näköalapaikkoja Suomen suosituimman urheilulajin kehittämisessä. Erityisen iloinen olen ollut siitä, että kilpailujen onnistuminen mahdollistaa jääkiekkojunioreille entistä paremman valmennuksen ja harjoitusolosuhteet.